Monday, April 16, 2007
The Greatest Nation on Earth
Tämän viikon todo-listan kärjessä on Turvallisuus-ja puolustuspolitiikan kurssilla ensi viikolla starttaava simulaatio "Lähi-Idän kriisi 2009". Tosi mielenkiintoista, noita lisää, sillä käytännön penkomisella ja diplomatialla sitä oppii niiiin paljon enemmän. Mä oon Yhdysvaltain ulkoministeri. Harmi että hallinto vaihtuu, joten en pääse leikkimään itse Condi-paholaista, mutta kyllä tämän vallan silti tuntee (ja varmasti näyttää myös hyvältä cv:ssä;). Viime viikot ollaan käyty salaisia kähmintäneuvotteluja ja salaviestejä on vaihdettu luennoilla. Etenkin Israelin pojat ovat (yllättäen) tosi yhteistyönhaluisia ja muutama bisse on niiden laskuun jo tullut juotua.
Tässä pelissä pitää arvioida vastustajia, ja koska kaikki espanjalaisnuoret on niin jenkkivihamielisiä, on terrorisku Jumalan valitsemaa kansakuntaani vastaan varmasti odotettavissa. Irakin joukkueen tytöt ovat taas niin verenhimoisen näköisiä, että sieltä suunnalta on liittolaista turha hakea. Ja strategiaa hiottaessa oon yllättynyt omasta Machiavellismistani, mä en ois lojaali kellekään!
Mutta eniten odotan näkeväni Ranskan nöyryytystä, niiden tiimi koostuu ranskalaisista, joten ne eivät maansa esimerkin mukaan tajua miten pieni tekijä se etanansyöjien maa kansainvälisessä politiikassa onkaan. Heheh, oppivathan olemaan, ja sanomaan perdona eikä pardon.
Ja olen ilmeisesti eläytynyt roolini tosi hyvin, sillä kaikki kolme viimeisen viikon sisällä tavattua uutta tuttavuutta ovat jenkkejä, joita olen aiemmin onnistunut välttelemään todella kiitettävästi.
God Bless America, toivottavasti tän simulaation jälkeen tulen taas järkiini:D
Tässä pelissä pitää arvioida vastustajia, ja koska kaikki espanjalaisnuoret on niin jenkkivihamielisiä, on terrorisku Jumalan valitsemaa kansakuntaani vastaan varmasti odotettavissa. Irakin joukkueen tytöt ovat taas niin verenhimoisen näköisiä, että sieltä suunnalta on liittolaista turha hakea. Ja strategiaa hiottaessa oon yllättynyt omasta Machiavellismistani, mä en ois lojaali kellekään!
Mutta eniten odotan näkeväni Ranskan nöyryytystä, niiden tiimi koostuu ranskalaisista, joten ne eivät maansa esimerkin mukaan tajua miten pieni tekijä se etanansyöjien maa kansainvälisessä politiikassa onkaan. Heheh, oppivathan olemaan, ja sanomaan perdona eikä pardon.
Ja olen ilmeisesti eläytynyt roolini tosi hyvin, sillä kaikki kolme viimeisen viikon sisällä tavattua uutta tuttavuutta ovat jenkkejä, joita olen aiemmin onnistunut välttelemään todella kiitettävästi.
God Bless America, toivottavasti tän simulaation jälkeen tulen taas järkiini:D
Labels: perushauskaa
# posted by abejita @ 3:41 PM 
