Friday, October 27, 2006

 

Paco y Carmelo

Elämä täällä on ollut suht rauhallista, arki on alkanut ja tiettyjä rutiineja alkanut muodostua, ihan kivaa. Luennot on edelleen tosi vaikeita, pitää keskittyä tosi paljon että ymmärtäis edes vähäsen. Turhauttaa tosi paljon istua ymmärtämättä mitään, tulee tosi idiootti-olo. Aina ei oo hirveesti motivaatiota mennä, mutta yritän kyllä.... Ens viikolla en skippaa yhtään luentoa!

Espanjankurssi alko kans ja siel on tosi kivaa, opettajat on tosi rentoja ja se on enemmän höpöttelyä ja rentoa oppimista kuin esimerkiks Tampeen yliopiston nimeltämainitsemattoman natsimamman espanjantunneilla.... Opettajat aina kyselevät meiltä mitä uusia sanoja ollaan opittu, vähän noloa, sillä muun uudet sanat on aina lähinnä puta madre-espanjaa ja katuslangia, eli sitä kaikista hyödyllisintä kieltä:)

Tällä viikolla ollaan otettu paljon rauhallisemmin juhlimisen kannalta, ensimmäistä kertaa lähdin vasta eilen torstaina, T oli hankkinut meille liput Ojos de Brujo-nimisen bändin konserttiin joka soittaa flamencopohjasta pop-oriental-reggaeta(?) Keikka oli kyl ihan loistava, se oli yhessä "teollisuushallissa" keskustan ulkopuolella. Automatka sieltä takas keskustaan oli kyl hauska, varmaan 20 kännistä hippiä pakun pohjalla... Ennen keikkaa törmäsin yhteen tyttöön joka hetken keskustelun jälkeen paljastui puoliks suomalaiseks, oli hauska puhua vähän suomea välillä, mutta kännitilan ja pelkän espanjan- ja englanninpuhumisen vuoks mun suomi olikin niin jäässä et jotkut sanat tuli ensin mieleen espanjaks, superweird! Olin aikamoissa kännissä (thanks to T), ja kun menin hakemaan juomia baaritiskiltä törmäsin paluumatkalla yhteen matalaan pöytään jota en huomannut, nyt mun molemmissa reisissä on kämmenenkokoset mustelmat. Kaunista! Mutta kuten kunnon alkoholisti, yhtään en juomia läikyttänyt! Mustelmat on niin suuret et niille piti (taas) antaa nimet, ne on Paco ja Carmelo. Onneks en tällä kertaa törmäilly kasvojeni kanssa, ja onneks ei oo enää minihamekelit. Ei siis mitään näkyvää vahinkoa.

Tänään oon kärsinyt ihan kaameasta krapulasta, en tajua miks. Ehkä alkaa ikä painaa... Tänään ei huvittais yhtään lähteä, mut Helena tossa vieressä yrittää kovasti houkutella ja mä oon melkosen helppo tyttö näissä asioissa;)

Ai niin by the way, mä oon muuten varattu nainen nykysin (nyt vaan piirtämään rasteja seiniin!), joo me seurustellaan, mutta vaan 13.12 asti (sit T lähtee Norjan kautta Etelä-Amerikkaan ainakin puoleks vuodeks eikä siis tulla olemaan edes samalla mantereella, joten oon aika realisti tosta jatkosta) Hehe, tällanen määräaikaseurustelu on just sopiva munkaltaselle sitoutumiskammoselle ikiteinille. Jotkut sanois tätä masokismiks, mä sanon tätä elämäks, ihan mun tuuria... :)

Saturday, October 21, 2006

 

shitty day

Tää on ehkä kanamaisin kommentti multa ikinä, mut mulla alkaa tää puolentoista kuukauden shoppailemattomuus muuttua jo henkiseks pahoinvoinniks. Siis ihan oikeesti, I´m not kidding, mä oon ollu täs muutaman päivän vähän alamaissa ja eilen syitä pohdittuani tajusin, että ainoa asia mikä mua mättää (tietty kaikkien muutosten ja kielitaidottomuuden tuoman ulkopuolisuuden tunteen lisäks) on se että mulla ei oo mitään uusia vaatteita ja mulla on vain kahdet kengät. Reissatessa sellainen ei haittaa, mutta jossain paikassa asuessa se alkaa todella nyppiä. Myönnän, todella naurettavaa, mut ei voi mitään:( Oon jokatapauksessa niin onnellinen kun Finnairin lentoemännät lopettivat lakkonsa ja mun vanhemmat (ja äidin VISA) tulevat tänne viikon päästä, saan täydennystä vaatevarastoihini:)

Eilen olin jokatapauksessa vähän huonoissa fiiliksissä, olin vielä kunnon dramaqueen ja korostin sitä ostamalla shitty-halpispizzaa ja shitty-halpiscolaa joista tuli vaan vihaseks. Sitten kaikkien suostutteluiden ja vaatelainaamisten jälkeen päädyttiin liikenteeseen ja yhteen baariin jossa soitettiin ihan shittymusaa. Kaiken kruunasi Daruden Sandstorm, josta tuli melkein isänmaallinen olo, se oli ensimmäinen suomalainen biisi minkä kuulin täällä (tai tunnistin). Mutta oli kyllä hauska ilta, päädyin lauleskelemaan ja vääntelemään ja keksimään lauluihin uusia espanjankielisiä sanoituksia, oma suosikkini on David Lee Rothin Gigolo, yooo nooo tengooo ninguuuuuunooo, ninguuno, ninguuno. Estoy tan sooola y tristeee, etc, Okei, en jatka enempää:) Mutta hauskaa oli taas.

Varasin eilen one-way-lentolipun Suomeen, mutta vain jouluks:D. 23.12 saavun Suomeen ja 15.1 tienoilla pitäs olla takaisin täällä. Joulun olen perheen kanssa, mutta sen jälkeen ois luvassa pieni Eurooppa-turnee (ainakin Ranska ja Hollanti), kuka lähtee messiin?

Tuesday, October 17, 2006

 

Terveellisempi elämä..

Olen ollut täällä jo yli kuukauden ja huomaa kyllä erilaisen ruokakulttuurin ja rutiinittoman arjen vaikuttaneen myös ulkoiseen olemukseeni; painoa on tullut jo vähän lisää. Yhden tarinan mukaan nainen näyttää kropaltaan 23-vuotiaana suunnilleen samalta kuin tulee näyttämään loppuelämänsä. Mulla on tähän maagiseen ikään aikaa vielä puoli vuotta, joten nyt ei parane lihota! Okeiokei, tyhmää pseudotiedettä, mutta loppupeleissä hyvä motivoija, nyt ei pidä repsahtaa.

Viime mässäilyviikonlopun jälkeen eilen alkoi terveellisempi elämä ja jätin mm. cokiksen juomisen ja sipsien syömisen ja muun ylimääräisen, joka täällä on jokapäiväistä toisin kuin Suomessa, joten siksi niin ihanan eksoottista. Nyt ei olla lomalla, joten EN voi juoda cokista joka päivä tai ylläpitää muutenkaan lomailuruokavaliota. Silti terveellisempi syöminen on täällä paljon vaikeampaa kuin terveysintoilu-Suomessa jossa kaikki hyvät asiat ovat nykyisin rasvattomia ja sokerittomia. Täällä rasvaiset tapakset (on ilmaisia), majoneesi ja oliiviöljyssä paistaminen kuuluvat normaaliin ruuanlaittooon (ostin muuten tänään ensimmäistä kertaa elämässäni majoneesia, Suomessa en ois voinut kuvittellakaan sellasta!) Suomessa majoneesi on niin myrkkyä ja vaarallista mutta täällä terveellisesti syövä kämppikseni laittaa sitä ruokaan kuin ruokaan....

Pitää myös varmaan vähentää juomista, kolmen päivän känniputket ei oo kovinkaan laihduttavia.. mutta kyllähän sitä välillä pitää ottaa. Eilenkin otin vain sivistyneesti pari lasia punkkua ja annoin mun tapakset T:lle, joten lähestulkoon kumosin kaikki muut päivän kalorit..

Mutta eniten mua kaikista ruuista eniten hämää maito. Kaupoissa sitä säilytetään huoneenlämmössä ja se säilyy noin kolme kuukautta! Kreisiä! Olen kyllä löytänyt ihan hyviä maitoja, mutta niitä on noin miljoona eri laatua, vitaminoituja, täys- ja puolirasvaisia ja rasvattomia, kalsiumilla, kuiduilla, sarjakuvahahmoilla ja kasvuhormoneilla.... Isommissa kaupoissa mulla menee noin puoli tuntia maitohyllyllä. Ja täällä täysrasvaisuus on edelleen merkki hyvästä maidosta eikä paha ilkeä verisuonia tukkiva hirviö.

Tänään en mennyt luennoille, ei ollut oikeen mitään mielenkiintoisia, vahvasti jatkuu tää opiskelu.

Oltiin tässä puoltoista vuorokautta ilman lämmintä vettä, jännä juttu, espanjalaiset stressas et mitä ihmettä tapahtuu, mä taas olin niin valmiiks asennoitunu et kaikki ei toimi, nyt ollaan Espanjassa, et en jaksanu stressaa, laitoin vaan huivin päähän ja menin T:lle suihkuun. Ehkä se alkaa olla jo enemmän poikaystävä, ei ainakaan pelkkä rollo. Nukahdin eilen sen kainaloon ku katottiin Sopranosta ja se vaan silitteli mun hiuksia...Aahhh, miten ällöä! Mut niin kivaa ja rentoa ja helppoa.

Tänä sunnuntaina Real Madrid vs. Barcelona, koko Espanja odottaa, ainaki me täällä koska Granadan futisjoukkue on jossain kolmannessa liigassa.

Kiitokset Tepalle kivasta viikonlopusta, toivottavasti oli hauskaa:)

Friday, October 13, 2006

 

Nuorten Espanja


Pussijuopottelua ja ISO porro kirkon portailla, uskonto on siis osa espanjalaista nuorisokulttuuria... Okei, vähän rienausta tää kuva, mut suomalainen pakanahan tässä ollaan....

 

tulipas taas otettua

Eilen piti olla suht rauhallinen ilta, mut käsistähän se repes. Käytiin aluks syömässä SUSHIA Helenan ja Victorin kanssa (Kuukaus ja kolme päivää ilman sushia aiheutti jo kauheita vierotusoireita, mut nyt oon taas contenta:)mmm, sushia... Sit tultiin kotiin ja alettiin hiukkasen kittaamaan rommia ja ananasmehua, joka on täällä tyttöjen juoma, mut niin hyvää ja terveellisempää ku rommikola (hyvä tyttö!). Sitten nähtiin Iskra ja sen portugalilainen Damissa asuva poikaystävä ja Iskran bulgarialainen kaveri jonka nimeä en muista enkä enää kehtaa kysyä. Käytiin ottamassa parit... Sitten jatkettiin Helenan kanssa iltaa ja tietäähän sen miten se jatkuu kun kaks kännistä blondia on kahdestaan liikenteessä. Sanotaan näin että suht läheistä tuttavuutta tuli tehtyä useammankin latinomiehen kanssa (siis ei mitään niiiiiin sluttia miltä tää ehkä kuulostaa!!!!:) Mut en vaan ymmärrä mikä näissä miehissä on kun heti nimen kysymisen jälkeen ollaan tunkemassa kieltä kurkkuun, yaiks! Päätyiltiin sit maijamaiseen tapaan paikastapaikkaan vähän pakoillessa muutamia herrasmiehiä ja lopulta seitsemän aikaan päästiin kotiin. Ja nyt päässä soi vain Kauhea kankkunen.......

Viimeisten parin vuorokauden aikana oon myös katsonut koko Simpsonien viidennen tuotantokauden ja vielä englanniks:D (Homer Simpson on niin kamala espanjaks dubattuna!) Vuokrattiin T:n kanssa pari DVD:tä ja nyt päässä pyörii vain keltaiset hahmot. Kivaa on ollu sen kanssa, mut en tiiä, nyt vähän tuntuu siltä et ois parempi unohtaa koko tyyppi. Se kuitenkin lähtee täältä joulukuussa ja mä oon täällä koko vuoden. Mutta eilen ei sille vielä kilpailijaa löytyny, ehkä tänään.

Ääh, nyt täytyy aloittaa hc-toipuminen, Teea tulee tänne parin tunnin päästä ja sitten uuteen nousuun... Ajattelin kokkailla tortillaa ja sit sen kans Alhambra-olutta, mmmmmmhhh.

Sunday, October 08, 2006

 

Känniviikko

Sunnuntai! Ja väsyttää kamalasti. Pitäis päntätä kielioppia keskiviikkoiseen espanjankokeeseen, muttei millään jaksais.

Tällä viikolla on tullut juhlittua aika pitkän kaavan mukaisesti, ja erityisesti keskiviikon reissu muistetaan pitkään. Meidän kämpässä se tunnetaan nimellä La noche de la planta, Kasvi-ilta, sillä päädyimme kämppisten kanssa sisustamaan kotiamme aika isolla huonekasvilla, tai puulla joka löytyi melkoisen hämärissä ja huuruisissa olosuhteissa, ja keinot eivät olleet täysin lailliset, mutta nyt meillä on hieno huonekasvi olohuoneessa, se on muakin pidempi ja helvetin painava. Sitä kaupungin halki kotiin kantaessa sain kukkaruukusta leukaani ja puraisin kieleeni ja nyt olen elänyt lähinnä nestemäisellä ruualla (kuten bisse, cokis, rommi, vodka, jugurtti, gaspazho ja suklaavanukkaat). Aikamoinen déjá vu lukioaikoihin ja kielilävistykseen, sillä myös nyt vaikutti sentin haava kielessä aika paljon puhumiseen ja varsinkin torstaina sössötin koko päivän, great. Hyvä syy skipata luennot jo heti kolmantena päivänä, ahkera neiti opiskelija kun olen...

Torstain siis keskityimme Helenan kanssa lepäämiseen ja darrasta toipumiseen. Perjantaina vietettiin girls night out, ja hypittiin lähikadun baareissa euron bisseillä. Täällä kadut vilisevät sisäänheittäjiä jotka jakavat kuponkeja joilla saa halpoja juomia. Se on ihan hyvä asia, sillä kaikissa jatkopaikoissa taas juomat ovat Suomen hintatasoa joten edes jonkinlaiset pohjat on hyvä saada halvalla. Vietettiin myös pikkubotellonia eli pussikaljailua(tai täällä se on rommikolailua) ennen päätymistä ylikalliiseen ja ultratyylikkääseen house-yökerhoon, jossa oli loppupeleissä tosi hauskaa, tanssittiin ja flirttailtiin ympäriinsä monta tuntia. Mä en erikoisemmin kuuntele housea, mutta mulla on iltoja jolloin sitä ei voi sietää ja iltoja jolloin sitä voi tanssia tuntiakausia. Perjantai oli tanssi-ilta ja ihan mielettömän hauskaa (ja humalaista) oli. Kaikesta deejiille ja muille flirttailusta ja treffikutsuista huolimatta päädyin illan päätteeksi kuitenkin T:n kainaloon.

Lauantaina raahauduin kotiin joskus kuudelta ja päätin etten enää koskaan juo alkoholia. Päädyttiin kuitenkin Erasmuskavereiden kanssa botellonille ja Camporio-nimiseen yökerhoon josta aukeaa ihan mieletön näköala Alhambraan ja öiseen kaupunkiin. Ihan uskomaton tunne tanssia ja nauttia elämästä kun ikkunoista näkyy sellaiset maisemat! Oli ihan kiva nähdä Erasmuskavereita pitkästä aikaa, vaikka vähän se turisti- ja kännimeininki ja englanninpuhuminen ärsyttääkin. Päädyin myös pitkästä aikaa baaritiskin taakse kun baarimikot raahasivat tanssiseuraksi. Kivaa oli ja shotteja sateli.

Luennoillakin olen käynyt ja ainakin yksi luento vaikuttaa hyvin mielenkiintoiselta ja profersorkin inhimilliseltä ja kivalta sedältä joka ymmärtää etten ole tyhmä vaikken osaakaan vielä ilmaista kunnolla ajatuksiani espanjaksi. Mikähän siinä muuten on, että lähes joka luennolla täytyy olla se yksi ärsyttävä tyyppi joka koko ajan pyrkii pätemään kyselemällä kaikkea luennon aiheen kannalta epäolennaista pilkunviilausta vain kohottaakseen omaa egoaan ja nuoleskellakseen luennoitsijaa viivyttäen ja turhauttaen samalla 10-200 kanssaopiskelijaa? Ärsyttäväääääääääää...





Miksi sen pitää olla niin hengenvaarallista olla julkisesti eri mieltä? What a wonderful world!

1958-2006

Tuesday, October 03, 2006

 

meidän perhe




 

voih

Luennot alkoivat tänään......

Viimeisetkin harhaluulot mistään espanjantaidoista on kyllä hävinny. Mä oon ollu tääl kolme viikkoa ja tuntuu et kielitaito on vaan huonontunu, vaikka espanjaa käytänki kaikkien muiden paitsi T:n kanssa. En tajua, en. Tänäänkin vietin neljä tuntia lähinnä istuen ja tuijottaen edessä seisovaa hahmoa joka puhui täyttä hepreaa. Muut siinä kirjoitti muistiinpanoja ja nauroi joillekin vitseille jotka meni multa täysin ohi. Ainot asiat jotka täydelliseti ymmärsin olivat että lähes jokaiseen kurssiin kuuluu suullinen ryhmätyö ja joihinkin omakin esitelmä (jaiks!) sekä erään profesorin saarna meille Erasmuksille siitä miten hyödyttömiä olemme jos emme osaa puhua ja kirjoittaa kunnolla (tottahan se on, mutta masensi aikamoisesti kuulla se ensimmäisenä päivänä) lisäksi tämä "sympaattisenoloinen" herrasmies paasasi miten vihaa kännyköitä luennollaan juuri kun istuin itse kännykkä kädessä lähettämässä tekstiviestiä=)
Ei kovin vahvasti alkanut opiskelu täällä, mutta toivottavasti se siitä paranee. Vielä ei itketä.

Luentojen jälkeen tunsin itseni niin espanjalaiseksi kotirouvaksi kun riipuin neljännen kerroksen ikkunassa ripustamassa pyykkiä narulle ja yritin samalla kokkailla. Ihan hyvää illallista tuli, toivottavasti ei salmonellaa tai ruokamyrkytystä kanasta...... Tällä kertaa onnistuin jopa olemaan sammuttamatta kaasua joka kerta kun säädin sen voimakkuutta. Mutta oli ihan pakko ostaa kaupasta LU:n keksejä kun siinä oli suomalaiset tekstit!

Koulun alkamisen lisäksi ei ole mitään kummempaa tapahtunut, olen lähinnä hengaillut kämppisten, erityisesti Helenan kanssa ja viettänyt paljon aikaa myös tietyssä skandinaaviseurassa. Pikkuhiljaa alkaa elämä asettua enkä enää eksy kotikulmillani. Tää on niin kivaa aikaa kun oppii tuntemaan lähikaupat, lenkkipaikat ja hyvät baarit eikä enää eksy typeriin ja ylihintaisiin turistipaikkoihin. Nyt alkaa jo sisäistää että mä todella asun täällä enkä ole millään lomalla (koskee valitettavasti myös rahankäyttöä). Silti huomaan viettäväni vielä kuherruskuukautta tämän maan, kaupungin, yliopiston ja näiden ihmisten kanssa, tällä hetkellä kaikki on igual, ei jaksa hermostua mistään tai valittaa turhasta, pinnani on ultrapitkä tällä hetkellä. Mutta tiedän sen joskus loppuvan.

Mutta väsyttää ihan sairaasti ja huolestuttavat ja epätietoiset uutiset kotoa painavat mieltä, joten tänään ei jaksanut olla supersosiaalinen, siksi en saanut yhtään uutta kaveria yliopistolta. Täytyy vähän skarpata huomenna.

This page is powered by Blogger. Isn't yours?